Patty cake!

Kääk. Gradun palautukseen on kahdeksan päivää, ja tämä aikataulu pitkälti määrittää näiden päivien tahdin. Paljon mitään ei siis ole ehtinyt tapahtua word-tiedoston ulkopuolella, ja vaikka mielelläni kertoisinkin työn etenemisestä ja ongelmista, säästän teidät siltä.

Sen sijaan liitän videon, jonka kuvasimme edellisellä tanssitunnilla. Videolla tanssii opettajaparimme viimeksi opettelemaamme kuviota. Ja heh, kuten videolta kuulee, opettajamme pitää tunnit englanniksi. Vain ja ainoastaan siksi että kurssilla on yksi mamu. Kun opettaja ilmoitti opetuskielestä ja sen syystä ensimmäisellä tunnilla, nostin käteni pystyyn virheen merkiksi ja pyysin muulta luokalta anteeksi virnistellen, puna poskilla. "They hate you already", kiusasi Ivan. Joka tapauksessa kaikki tanssikaverini (swingissä on tapana vaihdella partnereita) ovat olleet hyvin mukavia. Yhteinen kielemme on kuitenkin rytmissä one-two, three-four, rock step, patty cake!

Ikävän kiedon tanssiin, sen puen sanoiksi vieraalla kielellä

Eilen alkoi vihdoin sloveenin alkeiskurssi. Ensimmäisen oppitunnin asiat olivat jo tuttuja, olenhan täällä rampannut kohta neljä vuotta ja perustervehdykset ovat tarttuneet kulkijaan väkisinkin. Joka tapauksessa on kiva, että vihdoinkin saa jotain omaa. Lähden kotoa ja menen sinne, minne vain minulla on asiaa. Minullakin on oma elämä.

Toinen oma pieni herkkuni on satunnaiset tapaamiset naapurikahvilassa tuttujen tyttöjen kanssa. Kyse ei ehkä vielä ole syvästä ystävyydestä, mutta varmasti ainakin molemmin puolisesta hyödystä. Tyttö, jonka aikanaan tapasin Ivanin kautta, otti yhteyttä hiljattain ja pyysi tapaamista, sillä hän halusi virkistää nuupahtanutta englannin kielen taitoaan. Tapaamiseen hän toi mukanaan pari muuta vanhaa tuttua, ja vietimme erinomaisen illan jutellen niitä näitä. Sovimme tapaavamme viikoittain englannin opiskelun merkeissä. Olen iloinen saadessani seuraa - erityisesti tyttöseuraa - mutta nautin tapaamisista paljon myös siksi, että seura on hauskaa ja sydämellistä. Varmuuden vuoksi kutsun tapaamisia silti vielä enkun tunneiksi - muutaman tapaamisen jälkeen ei vielä uskalla sanoa onko kyse molemminpuolisesta sydänystävyydestä.

Omat jutut ovat ihania, mutta ei kuitenkaan sillä että yhteisessä elämässä olisi jotain vikaa. Aloitimme viime viikolla swing-tanssikurssin ja kerta kaikkiaan rakastan sitä! On huumaavaa iskeä yksinkertaisia askeleita Elviksen ja muiden sankareiden tahtiin, pyörähtää yhteen suuntaan, horjahtaa toiseen, ja ottaa kiinni taas perusaskeleessa. Toisekseen tietty rakastan sitä, että minulla on joku joka haluaa lähteä kanssani kurssille, ja jopa pysyy minua paremmin tahdissa. Tanssimamme Six Count on helpotettu versio tunnetummasta lajikaveristaan Lindy Hopista, mutta sovimme jo opettelevamme senkin. Eipä tarvi sitten valssata häissä.

Nyt kun menee jo paremmin, uskaltaa myöntää että välillä on myös vaikeampaa. Ensimmäisinä viikkoina koti-ikävä purskahteli kyyneleiksi kesken kaiken astioita tiskatessa ja milloin missäkin, kaipuu tuntui isona möykkynä vatsan pohjassa. Ei voi sanoa, että tuosta ikävästä olisi jotenkin päässyt yli, mutta ehkä sitä pystyy nyt jo paremmin käsitellä. Tätäkin kirjoittaessani tirautin vain ihan vähäsen. Teitä kaikkia on kova ikävä.

Koitin tuoda talven, mutta kevät voitti silti

Takapiha viime viikolla

Viime viikolla talvi tulla tömähti sisään ovista ja ikkunoista. Lunta on tullut täällä tänä talvena muutaman kerran aikaisemminkin, välillä rajummin, välillä heikommin. Nyt talvi ryöpsähti päälle kuin ruokaan kaatunut kokonainen suolapurkki.

Takapiha tällä viikolla

Sankin lumisade alkoi viime viikon torstaina. Se taukosi välillä, alkoi uudestaan perjantaina. Silmämääräisesti lunta tuli yhteensä parikymmentä senttiä. Lauantai-iltana sade alkoi taas. Lunta tuli jo ensimmäisen neljän tunnin aikana toiset 20-25 cm ja viimeistään tässä vaiheessa maa vaipui kaaokseen. Pääkaupunkiin vievä moottoritie suljettiin sekä itä- että länsisuunnassa, suurin kansallinen jalkapallopeli peruttiin. Tiet, pihat, puistot, parkkipaikat, jalkakäytävät ovat kaikki samaa valkoista massaa: kuin kahlaisi pohkeisiin asti ulottuvassa raskaassa vaahdossa. Näin ihmisiä putsaamassa autojaan sateenvarjoilla ja pihaharjoilla, sillä lumivarusteita on harvalla. Päätimme valita taksin kotiin elokuvista, Ivan sanoi ennen autoon hyppäämistä toivovansa, että kuskillamme on talvirenkaat.

Valitettavasti lumikaluston puute pätee myös kaupungin viranomaisiin. Suomessa lunta tulee aina ja varmasti, ja raskaskalusto on sen mukaista. Katastrofia ei koskaan ehdi syntyä. Ljubljanassa lumiauroja on harvakseltaan - eihän lunta yleensä tule kuin muutaman kerran talvessa, ja usein ehtii sulaa pois ennen kertymistä kinoksiksi. Nyt lunta tuli ennätysmäisesti, eikä edes pääkaupungin suurimpia väyliä ehditty aurata ennen kuin niille jo kertyi uusi 10cm. Kotiportailla lunta odotti kymmeniä senttejä, kinoksissa yhdet ainokaiset, uuden lumen jo uuvuttamat jäljet. Oli parasta odotella kotona että kaaos menee ohitse.

Ihmiset sanovat, etteivät muista koskaan nähneensä tällaista talvea. Uutisissa kerrotaan Sloveniassa olleen yhtä paljon lunta viimeksi vuonna 1999. Vitsailen tutuille, että toin mukanani talven koska halusin oloni kotoisaksi.

Tällä viikolla aurinko kuitenkin alkoi paistaa. Herään aamuisin ja näen räystäistä tippuvat pisarat. Takapihan lumi hupenee silmissä ja lumen alta paljastuva ruoho alkaa tuoksua. Lasitettu terassimme lämpenee kuin kasvihuone konsanaan, ja roskat voi jo viedä ulos t-paitasillaan. Yhtäkkiä alkaa kevättää.