sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Olisipa tuli irti

Eilen naapurikylään tuli uusi paloauto, jota kaikki, nuoret ja vanhat, miehet ja naiset, lähtivät katsomaan. Auton julkistamistilaisuus järjestettiin kylän keskusaukiolla, jonne oli rakennettu pieni lava ja tuotu tuolirivejä katsojille. Pormestari puhui, ja paikallinen pappi siunasi sammutusauton vihmomalla sen päälle vihkivettä. Lähiseudulta oli saapunut paikalle vajaa parisataa ihmistä, ja kyläpäälliköt ottivat tilaisuudesta vaarin ja hoitivat samalla myös muita tärkeitä asioita. Ohjelmassa oli diplomien jakoa (muun muassa siistein kylä, kaunein pihatie ja parhaiten hoidettu puutarha). Lisäksi paikalla esiintyivät paikalliset nuoret: orkesteri, paraatilaiset ja vapaapalokuntalaiset. Tapahtuman kohokohta kirjaimellisesti leimahti, kun vanha autonrähjä sytytettiin tuleen pellon laidassa, ja uusi paloauto sai tulla paikalle pillit soiden ja esitellä pelastusarsenaaliaan.

Saman päivän iltana istuimme poikien kanssa syrjäisellä terassilla. Yksi ei ollut tullut päivällä lainkaan juhlapaikalle, ja naureskeli surumielisenä nyt tapahtuman järjestämistä. Ei täällä ole minkäänlaista kipinää, jonka voisi sammuttaa.

Kortesjärvellä oli nähty lentomuurahaisia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti