Ajatuksia liikkuvuudesta.
Suomi sijaitsee maailman laidalla. Maantieteellisen ydin-periferia-mallin mukaisesti Suomi on periferiaa, kaukana keskuksista. Taloudellisen ydin-periferia-mallin mukaan Suomi on semi-periferia, koska tuotanto on jokseenkin yksipuolista, ja osa tuotannosta (metsäteollisuus) on alkutuotantoa.
Maantieteellisesti Suomi on turvallinen maa. Se sijaitsee keskellä mannerlaattaa, eli tuhoisista maanjäristyksistä ei ole pelkoa. Suomessa ei myöskään ole hyökyaaltoja, hirmumyrskyjä, maanvyörymiä tai vaarallisia tulvia. Joskus pimeinä talviaamuina kuitenkin mietin, ovatko ihmiset riskialueilla onnellisempia. Taivaan täydeltä tulee räntää, on kylmää ja märkää eikä kukaan katso silmiin. Vaihtaisivatko ympärivuotiseen auringonpaisteeseen tottuneet ihmiset ilmastonsa tähän hyytävään turvallisuuteen, vai jäisivätkö he sittenkin kotiin, vaikka naapurissa köhii pieni tulivuori?
Suomessa on maabrändiryhmän ponnistuksista huolimatta vain rajallinen määrä turisteja. Suomessa nähdään vähän ulkomaalaisia, ja niitä jotka sinne eksyvät, onnitellaan hienosta ja eksoottisesta valinnasta. Lomailijat ovat kuitenkin eri asia kuin pysyvästi Suomeen muuttavat ulkomaalaiset. Maahanmuuttajat, mamut, kalskahtavat vaarallisesti suomalaisten korvissa. Suomalaiset eivät kuitenkaan ymmärrä, että sijainti maailman laidalla itse asiassa pitää maahanmuuton varsin kohtuullisissa rajoissa. Niiden, jotka valittavat ulkomaalaisista, tulisi enemminkin olla vain tyytyväisiä siihen, että maahanmuuttajia on näinkin vähän.
Minä ylitän joka päivä Slovenian ja Italian rajan työmatkallani. Minua ei ole koskaan pysäytetty. Vasta täällä olen oppinut ymmärtämään, mitä Schengenin sopimus todella tarkoittaa. Kukaan ei kysy passiasi, kun vaihdat maata yhtä helposti kuin radiokanavaa. Ja vapaa liikkuvuus todella liikuttaa ihmisiä. Rajalla näkyy paitsi slovenialaisia työmatkalaisia, myös kaikenkarvaista raskasta liikennettä, unkarilaisten perheautoja ja saksalaisia asuntovaunuja. Aamuisin rajan läheiset huoltoasemat ovat täynnä linja-autoja, joista nousee väsyneen näköisiä romanialaisia. Romania ei täysimääräisesti noudata Schengenin sopimusta, mutta saa toki silti EU-maana kuljettaa kansalaisiaan vapaasti muihin EU-maihin. (Alle kolmen kuukauden oleskelua varten toisessa EU-maassa tarvitaan ainoastaan voimassaoleva henkilötodistus.)
Olen usein aamuisin huoltoasemalla Sezanassa odottamassa kyytiäni Triesteen, ja voin samalla tarkkailla Italiaan suuntaavia matkalaisia. Toiset lähtevät lomalle, toiset etsimään parempaa elämää. Italia on kuuluisa maa, Etelä-Euroopan Amerikka, jonne monet haluavat.
Myös Sloveniassa on hyvä ilmasto ja sillä on hyvä sijainti. Se on kuitenkin pieni, nimetön ja maineeton maa. Kukaan ei ymmärrä haluta sinne. Vähän niin kuin turvalliseen periferia-Suomeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti